|
Täysveriarabihevosen historiaa
Uusimpien tutkimusten mukaan arabihevonen polveutuu hevosista, jotka elivät nykyisen Lähi-idän alueella. Lähi-idän alueelle hevoset olivat tulleet Kaspianmeren itäpuolelta jo n. 1000 vuotta eKr. Tämä alkuarabi onkin luultavasti kaikkien lämminverirotujen perusta ja siis myös puhdasrotuisen arabin esi-isä. Julius Kossak: Haukkajahti |
|
Oletetaan, että arabiheimot saivat haltuunsa Kristuksen syntymän aikoihin näitä itämaisia hevosia, joita he alkoivat jalostaa ankarasti karsien ja ilman ulkopuolista verta. Roomalainen Amianus Marcellinus (s. 330 jKr.) kertoo, että saraseenit valloittivat laajoja alueita nopeilla hevosillaan, joten tällöin arabiheimot ovat todistettavasti olleet jo kokeneita kasvattajia. Beduiinit kehittivät hevosen, joka eli ihmisen ehdoilla ja joka oli ylivoimainen sotaratsu. Tämä asia on syytä muistaa, kun nykyään vähätellään arabia käyttöhevosena. Eurooppaan arabeja tuotiin enemmän 1800-luvulla ja perustettiin täysveriarabisiittoloita. Eri siittoloissa oli erilaiset jalostustavoitteet, ja siksi syntyi hieman erilaisia verilinjoja. Arabit jaetaankin viiteen eri verilinjaan: englantilainen, egyptiläinen, puolalainen, venäläinen ja espanjalainen linja. |
|
Näillä kaikilla on luonnollisestikin sama alkuperä ja rajat ovat hyvin liukuvia. Melko
selvästi on kuitenkin havaittavissa tietyt erityispiirteet: egyptiläiset arabit ovat
pitkäjalkaisempia kuin muut ja niillä on usein erityisen arabityyppinen pää. |
Tamma Cisza ja sen orivarsa Cimarro (i. Colorado II), tammavarsa Zobia (i. Falcon) ja sen emä Zariba kesällä 2000 |
|
Englantilaiset ovat hiukan pienempiä ja pyöreämpiä rungoltaan kuin muut, lisäksi ne ovat tunnettuja pienestä hyvin muodostuneesta päästään. Puolalaiset arabit ovat kuuluisia mahtavista liikkeistään, ja niistä tulee useimmiten erittäin hyviä ratsuja. Espanjalaiset arabit ovat kaunissilmäisiä ja erityisen rauhallisia luonteeltaan. |
|
Copyright © 1999-2002 Teija Varjonen |